Vongoivan J-pennut kuusi viikkoa - kaikki varattu

Pentujen kanssa on ollut niin paljon touhua, että viidennen viikon blogipäivitys jäi tekemättä. Tässä  tulee nyt Vongoivan J-pentujen - Jökull, Jaki, Jarpur, Jodis-Eyja, Johanna ja Jofridur - tuoreita kuulumisia.

Kaikki pennut on nyt varattu. Olen todella iloinen siitä, että jokainen Vongoivan J-pentu saa turvallisen, rakastavan ja aktiivisen kodin.

Pennut tunnistusmerkittiin mikrosirulla (kiitos taas kerran, Leila Ekroth :-) perjantaina 28.3., ja jo samana päivänä pentue näkyi Suomen Kennelliiton KoiraNetissä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=VONGOIVAN&R=289  Posti toi seuraavan viikon maanantaina iloisen yllätyksen - rekisterikirjat. SKL saa erityiset kiitokset todella nopeasta ja ystävällisestä palvelusta!

Myös J-pentujen rekisterikirjat odottavat pentujen uusia omistajia

Pennut ovat kasvaneet kovasti edelleen, ja koska kaikki ovat olleet hyvin terveitä, en ole punninnut pentuja enää kuin kerran viikossa. Jökull ja Jaki ovat edelleen painonkehityksen kunkkuja, muut neljä - Jarpur, Jodis-Eyja, Johanna ja Jofridur - ovat melko saman painoisia. Pentujen painot ovat nyt noin 3,4 - 4,2 kg.

Vongoivan J-pentujen painonkehitys 5.4.2014 mennessä

Erityisesti pentujen liikkumisen vauhti on lisääntynyt hurjasti, samoin motoriikka. Enää ei tuiskahdeta kuonolleen tai takamukselleen. Talomme koko yläkerta on nyt lähes kokonaan pentujen käytössä.

Vongoivan kissalan karvakorvat, mm. ruskeatäplikäs bengali Nala ja sinikilpikonnatabby pyhä birman kissa Fransiina ovat kouluttaneet kauniisti, mutta määrätietoisesti koiranpentuja siihen, ettei kissoja jahdata ja niitä aina väistetään ;-) Oppi alkaa menemään pikku hiljaa perille, mutta välillä kissat saavat innokkaan ja vauhdikkaan ihailijajoukon peräänsä.

Nala (GIC BEN n24 S*Silverspirit's Afrodite)

Fransiina  (GIC SBI g 21 Vongoivan Fransiina)

 

Vongoivan J-pennut ovat tutustuneet myös aidattuun takapihaamme, jossa on juostu ja telmitty hyvin iloisin mielin. Minttu, Stella ja Inga ovat toimineet puistotäteinä, joten ulkoleikeissä on ollut kolme sukupolvea.

Kolme sukupolvea: Stella-mummi, Minttu-emo ja Vongoivan J-pennut, joista tässä vasemmalla Jarpur ja oikealla Jofridur



Kennelini kantamamma Stella valvoo nuorempien leikkejä.

Pihamme agilityesteistä putkea ja hieman keinuakin tutkittiin tarkemmin. Keinu on pentujen ulkoillessa tuettu liikkumattomaksi, jottei tapahtuisi vahinkoja.

Pennut kipittivät harjoitteluputkena toimivan lasten leikkitunnelin läpi useaan kertaan. Tässä Johanna ja Jofridur ovat tulossa yhtä aikaa putkesta.



Jökull ja Jarpur kirmasivat putken ulkopuolella, kumpikin eri suuntaan.



Jökull kävi nuuskimassa keinun alakontaktia.

Jökull mietteissään, kevätpäivän auringonpaiste kimmeltäen turkissa

Jodis-Eyja vauhdissa, häntä kippuralla :-)

Jodis-Eyja ja Jarpur

Jarpurilla oli vauhtia myös ulkona.

Jaki ja Jarpur sekä hyvin iloiset ilmeet ja hännät

Jaki on aina hyvällä tuulella

Jofridur taitaa harjoitella omin päin tulevia näyttelyitä varten?

Edessä Jofridur ja takana Johanna - molemmilla määrätietoiset ilmeet. Vauhdissa Johannan korvat näyttävät nousseen jo pystyyn...

... mutta kun Johanna malttoi seistä hetkisen, korvien tilanne näkyi paremmin. On ne nousseet jo puoliksi :-)

 

 Lauantaina 5.4. pennut saivat vieraita Hämeenlinnasta. Vongoivan J-pentujen täti Vongoivan Drifa eli Isla sekä sisarpuoli Vongoivan Iris eli Tuike kävivät ihmettelemässä pihan pentutuoksuja. Mahtavat onnittelut Islalle hienosta AVO1-tuloksesta Lahden tottelevaisuuskokeesta!!!

 

 

  

Tuike ja Isla vierailulla.

 Ulkoleikkien olikin hyvä palata sisään, tankata vähän ruokaa ja vaikka kellahtaa lelujen pariin, kuten tässä tyytyväisen näköinen Jaki.

Jaki nakertamassa kumikanan jalkaa.