29.5.2013

Vongoivan I-puppies (Icelandic Sheepdogs) opened their eyes

The seven Icelandic Sheepdog puppies in the Vongoivan I-litter, born on the 15th of May, 2013, opened their eyes on Sunday, the 26th of May. Now the four males and the three females got a lot of personality with their open eyes.

The dame of the litter is the US born FI CH TK1 BH Runestone Mocha Latte. The sire is C.I.B FI CH SE CH EE CH LT CH LV CH FI W-05 Tunturiketun Roni.

Stella competes with me in the highest class in agility (medium 3), and in the open class in obedience. Stella’s pedigree, as well as her results in health tests, competitions and shows are here: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=ER28536/08&R=289

In just two litters (Vongoivan D- and I-litters), Stella has given bith to totally 17 puppies, of which 15 are alive currently. Two were lost at the time of delivery.


Stella has a lovely and friendly expression, here with some snow.
Roni competed in agility with my younger daughter with excellent results, in the highest class, medium3. In several years they achieved the right to participate in the competition for the Finnish Championship, as well as in the qualification competition for the Finnish team for the World Championship. Roni’s facts and figures can be found here: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN30071/02&R=289


Roni loves agility :-)
 







  











The pedigree of the Vongoivan I-litter: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=ER28536/08&ReknoI=FIN30071/02

The weigths of the puppies are increasing very well. Male puppy nr 1 is the champion in body building, he was the first to exceed one kilogram.

If you are interested of the Vongoivan I-puppies, please send me an e-mail (paula.ruotsalainen_at_kolumbus.fi), and I'm happy to tell you more of these very promising puppies.

I took some new photos of the puppies on Tuesday, the 28th of May, this time of their faces.

Vongoivan I-litter, Male1

Vongoivan I-litter, Male2

Vongoivan I-litter, Male3

Vongoivan I-litter, Male4

Vongoivan I-litter, Female1
Vongoivan I-litter, Female2

Vongoivan I-litter, Female3



Two charming lilac point Sacred Birman male kittens available

Vongoivan Hannes and Hugo are both lilac point Sacred Birman male kittens, born on the 30th of April, 2013. The dame of the Vongoivan H-litter is from my own cattery, IC SBI c Vongoivan Biret.

 

IC SBI c Vongoivan Biret in February 2013
The sire of the Vongoivan H-litter is GIC SBI e Kolmikulman Hercules.


GIC SBI e FI*Kolmikulman Hercules





The pedigree of the litter:  http://pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:857106;2:797124&g=5&p=sbi&date=iso&o=ajgrep

According to the data in Pawpeds,  inbreeding in the Vongoivan H-litter in 10 generations is 1.56%, and the total inbreeding, considering all data in the Pawpeds database, is 30.0%.

Vongoivan Hannes and Hugo have B-type blood, like both of their parents.

Currently, Hannes and Hugo are classified as breeding males. It is very probable that their socks and gauntlets cannot be seen at the earliest day of the delivery, 27th of July, 2013, because of the very light body colour, typical for lilac point birmans.

Both Hannes and Hugo have open and friendly temperaments, especially Hannes. Now at the age of 4 weeks, they walk, sit, run and play with each other. Both have started to eat also something else than the milk of Vongoivan Biret, their mother. Hannes got very excited when he got fresh minced pork meat. I always add calcium powder (Orion Aptus Calphosum D) to fresh, boneless meat, in order to get more calcium than phosporus in the food, so that the risk for paper bone disease would be minimised.

Both Hannes and Hugo are available. You are most welcome to send me questions about these charming lilac males by e-mail (paula.ruotsalainen_at_kolumbus.fi).

SBI c Vongoivan Hannes

SBI c Vongoivan Hugo

Hannes and Hugo enjoying of the cosy pillow


Vongoivan I-pentue avasi silmänsä



Sunnuntaina 26.5.2013 Vongoivan I-pentueen islanninlammaskoirat saivat silmänsä auki, aivan oppikirjan mukaisesti 10. elinpäivänään. Oli sitten kyse pyhä birman tai islanninlammaskoiran pennuista, kun silmät avautuvat, pennut saavat samalla runsaasti persoonallisuutta.

Stella-mamman Maitobaarin antimet maistuvat edelleen erittäin hyvin. Pentujen painot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Uros1 on edelleen voittamaton tässä painoasiassa, ja ylitti ensimmäisenä yhden kilogramman rajan.

Sekä uros- että narttupentuja on edelleen varattavissa. Otapa yhteyttä sähköpostitse paula.ruotsalainen_at_kolumbus.fi, niin kerron lisää.

Otin tiistaina 28.5. uusia kuvia, tällä kertaa enimmäkseen pentujen kasvoista:

Vongoivan I-pentueen Uros1

Vongoivan I-pentueen Uros2

Vongoivan I-pentueen Uros3

Vongoivan I-pentueen Uros4

Vongoivan I-pentueen Narttu1

Vongoivan I-pentueen Narttu2

Vongoivan I-pentueen Narttu3








Hurmaavat lilanaamioiset Vongoivan Hannes ja Hugo

Vongoivan H-pentue syntyi 30.4.2013. Pikku birmat Vongoivan Hannes ja Hugo ovat siis nyt 4 viikon ikäisiä. Pentueen emo on oma kasvattini, IC SBI c Vongoivan Biret.

IC SBI c Vongoivan Biret helmikuussa 2013

Vongoivan H-pentueen isä on GIC SBI e Kolmikulman Hercules.

GIC SBI e FI*Kolmikulman Hercules

Pentueen sukutaulu Pawpedsin mukaan: The pedigree of the litter: http://pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:857106;2:797124&g=5&p=sbi&date=iso&o=ajgrep

Molemmat pojat, Vongoivan Hannes ja Vongoivan Hugo ovat lilanaamioisia. Pojat ovat B-veriryhmää, koska molemmat vanhemmat ovat B-ryhmää.

Hannes on luonteeltaan sydämellisen avoin, kipittää luokseni ja haluaa syliin. Hugo on hieman tuumivampi, ainakin tässä vaiheessa, mutta tulee sitten omia aikojaan syliin, Hanneksen viereen.

Molemmat pojat ovat jo alkaneet ainakin maistelemaan muutakin ruokaa kuin Biret-emon maitobaarin antimia. Hannes ihastui valtavasti raakaan possunjauhelihaan, mihin olin sekoittanut Orion Aptus Calphosum D-jauhetta, jotta ruuassa olisi enemmän kalkkia kuin fosforia, ns. paperiluutaudin ennalta ehkäisemiseksi.

Hannes ja Hugo vipeltävät jo reipasta vauhtia pentuhuoneen lattialla, kiipeilevät jonkin verran ja pikkuisen jo läpsivät toisiaan leikkinä.

Hannes ja Hugo ovat molemmat varattavissa, ja aikaisin mahdollinen luovutuspäivä on 25.7.2013. Otapa yhteyttä sähköpostitse (paula.ruotsalainen_at_kolumbus.fi), kerron mielläni lisää näistä pikku-hurmureista.

Vongoivan Hannes

Vongoivan Hugo

Vongoivan Hannes ja Hugo unten mailla :-)

23.5.2013

Vongoivan I-pentue (islanninlammaskoiria) syntyi 15.5.2013

Nyt meillä on kuhinaa ja tuhinaa pentulaatikossa! USAn tuontini, Pennsylvanian tyttöni, FI MVA TK1 BH Runestone Mocha Latte eli Stella synnytti 15.5.2013 yhteensä 8 pentua. Pentueen isä on vanhin islantilaiseni, C.I.B. multiCH V-05 Tunturiketun Roni eli Roni. Sekä Stella että Roni kilpailevat agilityn korkeimmassa eli 3-luokassa.

Viimeiseksi syntyneen eli 8. pennun menetimme. Sen kalvot olivat jääneet matkalle ja napanuora oli revennyt. Napanuoran runsaan vuodon vuoksi pentu oli ilmeisesti menettänyt runsaasti verta jo ennen tähän maailmaan pääsemistä. Yli tunnin ajan yritimme kaikkemme, sokkipotilaan asennossa annetusta puhallus-painantaelvytystä myöten, mutta lopulta pennun haukkova hengitys lakkasi kokonaan. Luopuminen tuosta upean näköisestä ja ulkoisesti täysin kehittyneestä pennusta oli vaikeaa, mutta pentulaatikossa tuhisi seitsemän toinen toistaan kauniimpia ja jäntevää pentua. Luopumisen jälkeen oli aika keskittyä täysillä näihin eläviin ja niiden emoon.

Stella on osoittautunut uskomattoman fertiiliksi naaraaksi. Kahdessa pentueessa (Vongoivan D- ja I-pentueet) Stella on synnyttänyt yhteensä 17 pentua, joista vain 2 on menetetty.

Vongoivan I-pentueessa kasvaa vauhdilla neljä urosta ja kolme narttua. Olen miettinyt jo nimiä, islantilaisia I-kirjaimella alkavia nimiä. Tässä blogikirjoituksessa pennut ovat vielä koodeilla U1, U2, U3 ja U4 eli urokset, sekä vastaavasti nartut N1, N2 ja N3. Alla on pennuista sanallinen kuvaus sekä jokaisesta pennusta päältä tai sivulta kokovartalokuva sekä lähikuva päästä. Kuvasin pennut keskiviikkona, 22.5.2013.

Vongoivan I-pentueen Uros1:

Uros1 on tätä kirjoitettaessa (24.5.2013) painonsa perusteelle pentueen suurin. Se on väriltään trikolori, kuten emänsä Stella. Sillä on valkoinen, oikealta vasemmalle suuntautuva puolikaulus, valkoista väriä kuonon ympärillä ja siitä lähtee valkoinen piirto otsalle. Pennulla on valkoinen hännänpää, valkoinen kaula, rinta ja vatsa. Ylävatsassa on iso musta soikean muotoinen merkki valkoisella alueella. Pennulla on matalat valkoiset sukat sekä yksinkertaiset kannukset jokaisessa jalassa. Uros1 on jäntevä, punnitustilanteissa rauhallinen ja viihtyy erinomaisesti emänsä nisillä ;-)


Vongoivan I-pentueen Uros1 oli juuri saanut masunsa täyteen Stellan maitobaarista ja uni maittoi.

Uros1:n pää.

Vongoivan I-pentueen Uros2:

Uros2 on tällä hetkellä pentueen toiseksi painavin. Sen yleisväri tulee olemaan punainen kuten isällänsä Ronilla. Aika näyttää, jääkö pennulle tummaa väriä kuonon ympäristöön ja korviin. Uros2:lla on valkoista väriä rinnassa ja oikeassa etujalassa valkoinen, matalahko sukka. Muissa jaloissa on hieman valkoista väriä varpaissa. Molemmissa takajaloissa on kaksoiskannukset, etujaloissa yksinkertaiset kannukset. Uros2:lla näyttää jo elämän ensihetkistä olevan runsaasti päämäärätietoisuutta - emon nisille ja heti!

Pentueen isompia, Uros2

Uros2:n pää
Vongoivan I-pentueen Uros3:

Uros3:sta todennäköisesti kehittyy oljenkeltaisen värinen rungoltaan. Pennulla on lähes kokonainen valkoinen kaulus, rinnassa ja vatsassa valkoista, kuonon ympärillä valkoista, valkoinen leveä piirto päässä, jokaisessa jalassa valkoinen sukka sekä vielä hännänpääkin on valkoinen. Pennun korvat ovat tummat, samoin naamassa tumma maski, lukuunottamatta kuonon ympäristön valkoista. Uros3:lla on etujaloissa yksinkertaiset kannukset sekä takajaloissa kaksoiskannukset. Tämä pentu on rauhallinen punnitustilanteissa sekä kuten kokovartalokuvastakin näkyy - viihtyy erinomaisesti mamman maitobaarissa. Uros3 on tällä hetkellä pentueen 3. painavin.

Vongoivan I-pentueen komean värinen Uros3
 
Uros3:n pää
 
Vongoivan I-pentueen Uros4:

Uros4 ja Uros1 ovat lähes kuin toistensa kopioita. Myös Uros4:sta tulee trikolori, kuten emänsä Stella on. Pennulla on keskiselkää kohden levenevä valkoinen puolikaulus, joka suuntautuu vasemmalta oikealle. Pennulla on valkoista väritystä kuonon ympärillä, siitä jatkuu yli otsan valkoinen piirto. Uros4:lla on valkoinen hännänpää. Takajaloissa on valkoiset, matalat sukat, etujalkojen sukat ovat korkemmat, varsinkin oikeassa etujalassa. Pennun vatsa on valkoinen. Uros4:lla on takajaloissa kaksinkertaiset ja etujaloissa yksinkertaiset kannukset. Uros4 vaikuttaa elämäänsä ja Stellan maitobaarin antimiin oikein tyytyväiseltä otukselta.


Uros4 harjoittelee jo nyt nopeita käännöksiä agilityyn?

Uros4:n pää


Vongoivan I-pentueen Narttu1:

Narttu1 on pentueen kolmesta nartusta suurin, tätä kirjoittaessani (24.5.2013) yhtä painava kuin Uros4. Narttu1 on perinyt rungon värin isältään Ronilta, joten siitäkin tulee aikuisena punainen. Pennulla on ainakin nyt tumma maski naamassa ja korvat ovat tummat. Narttu1 on mielenkiintoisen värinen alapuolelta, sillä siellä on pitkin vatsaa ja eturaajoja pitkittäisiä tummia ja valkoisia raitoja. Sekä etu- että takajaloissa pennulla on matalat valkoiset sukat. Hännänpää on tumma, samoin raajojen alaosat, sukista ylöspäin. Takajaloissa on kaksinkertaiset kannukset ja etujaloissa yksinkertaiset. Jo Narttu1:n painokin kertoo, että se on vakioasiakas Stellan maitobaarissa.

Vongoivan I-pentueen kookkain tyttö, Narttu1

Narttu1:n pää

Vongoivan I-pentueen Narttu2:

Narttu2 on pentueen kevein, syntymästään lähtien. Väritykseltään pennusta tulee voimakkaan punaruskea, valkoisin kuvioin. Pennulla on niskassa valkoinen kuvio, joka yhdistyy pään yli menevään valkoiseen piirtoon. Narttu2:lla on etujaloissa korkeat sukat ja takajaloissa matalammat. Vatsa on valkoinen, samoin hännänpää. Pennun korvat ovat tummat, samoin naamassa on tällä hetkellä tumma maski. Kuonon ja suun seudulla on valkoista väriä. Punnituksessa myös Narttu2 on rauhallinen. Narttu2 on tällä hetkellä kevein, mutta erittäin jäntevä ja innokas Stellan maitobaarissa.

Vongoivan I-pentueen kaunis Narttu2

Narttu2:n pää, jossa jo näkyy tulevaa voimakkaan punaruskeaa väritystä.

Vongoivan I-pentueen Narttu3:

Narttu3 ja Narttu2 muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan. Myös Narttu3:n rungon pääväri tulee olemaan voimakas punainen. Valkoista on niskassa, otsan piirrossa, kuonon ympärillä, rinnassa, vatsassa, hännänpäässä sekä etu- ja takajalkojen sukissa. Korvat ovat tummat ja ainakin nyt naamassa on tumma maski. Punnituksessa tämäkin pentu on rauhallinen. Narttu3 oli syntyessään lähes samanpainoinen kuin Narttu2, mutta nyt painoeroa on tullut Narttu3:n eduksi. Mamman maito on siis hyvää tämänkin pennun mielestä :-)

Vongoivan I-pentueen Narttu3 päältä

Narttu3:n pää
Kyselyitä Vongoivan I-pennuista on tullut melkoisesti jo ennen pentueen syntymää, ja alustavia varauksia on olemassa. Nyt pentujen synnyttyä ryhdytään keskustelemaan tarkemmin, mikä pentu on sopivin mihinkin perheeseen. Pentueen uroksia voi vielä kysellä, samoin narttuja. Ainakin yhdelle, mieluiten kahdelle nartulle etsin luotettavia sijoituskoteja. Toivon yhteydenottoja ensisijaisesti sähköpostitse: paula.ruotsalainen_at_kolumbus.fi. Arvaat varmaan, minkä osan osoitteesta korvaat @-merkillä...

Flickr-kuvasivuillani on paitsi nämä samat kuvat pennuista, myös kuvia Stellasta ja Ronista sekä Mintusta ja Kelmistä. Lisäksi siellä on runsaasti kuvia Vongoivan kissalan kasvateista sekä muista kamerani etsimen eteen tulleista kohteista:

http://www.flickr.com/photos/59026638@N08/sets/72157633613668730/



Vongoivan H-pentue (pyhä birman kissoja) syntyi 30.4.2013

Kasvattini IC SBI c Vongoivan Biret synnytti 30.4.2013 yhteensä 5 pentua. Pentueen isä on GIC SBI e Kolmikulman Hercules. Lämmin kiitos Merjalle, että sain käyttää Herculesta Biretille.

Viidestä pennusta viimeisenä syntynyt pentu oli menehtynyt kohtuun, istukka oli irronnut. Ensimmäiseksi syntyneen irrotin kalvoista ja sain elvytettyä, mutta tämä pentu menehtyi 2.5.2013 aamuyöstä. Ilmeisesti  pentu oli synnytyksessäsaanut keuhkoihinsa pentuvettä, ja menehtyi keuhkokuumeeseen. Kohtuun menehtynyt pentu oli saattanut aiheuttaa infektiota myös muille pennuille.

Pentueen elämän alkuvaikeuksista on nyt kuitenkin selvitty, ja tätä kirjoittaessa Vongoivan Hilla, Hannes ja Hugo elävät neljättä viikkoaan.

Vongoivan Biret ja pennut Hilla, Hannes ja Hugo.

IC SBIc Vongoivan Biret, kuvattu 19.5.2013.

Varsin tyytyväisen näköinen Vongoivan Hannes heräilee.

Vongoivan Hugo toimii lämpötyynynä.

Vongoivan Hilla, Hugo ja Hannes.


Meillä on kaksi urospentua, Vongoivan Hannes ja Vongoivan Hugo. Olen lähes varma, että näillä nimillä heidät rekisteröidään. Hannes sai nimensä valokuvaaja Hannes Heikuran mukaan. Hänen kuvansa ovat puhuttelevia, pysäyttäviä, mykistyttävän hienoja. Toisen urospennun nimeä mietin pitkään, mutta palasin aina takaisin Hugo-nimeen.

Hanneksen ja Hugon värit ja tasot määrittyvät vähän myöhemmin. Kumpikin urospennuista on varattavissa.

Meillä on myös todellinen taistelija, Vongoivan Hilla, pentueen ainoa naaras. Hilla syntyi vain 54 gramman (!!!) painoisena, ja olin jo varma, ettei pentu näe seuraavaa päivää. Hillalla on aivan uskomattoman voimakas elämän kipinä, joka on vienyt pentua eteenpäin jo yli 3 viikkoa. Tätä kirjoittaessa Hilla on yli kolminkertaistanut syntymäpainonsa. Hellää hoivaa ja aikaa - katsotaan, mikä kaunotar Hillasta kehittyy.

Minusta meidän kasvattajien pitää aina antaa mahdollisuus pennulle, jos sillä vain on hippunenkin elämän tahtoa. Hillalla sitä on vaikka muille jakaa. Yksi kasvattajan urani unohtumattomia hetkiä tapahtui perjantaina, 17.5.2013. Silloin Hilla alkoi ensimmäistä kertaa kehräämään sylissäni. Ilon kyynel tuli silmäkulmaan :-)

Vongoivan Hilla - pentu, jolla on uskomattoman voimakas elämänkipinä!
Päivitys 24.5.2013: Hyvin surullisena joudun kertomaan, että pikku Hillan elämänkipinä lakkasi loistamasta torstaina 23.5.2013 illalla. Pentu alkoi ripuloimaan torstaina iltapäivällä ja menehtyi erittäin nopeasti. Vongoivan Hillan muisto elää mielessäni ikuisesti. Vielä vähän ennen menehtymistään Hilla katsoi minua suoraan silmiin, rauhallisena. Lämmin kiitos kaikille Vongoivan Hillan lyhyeen elämään liittyneille ihmisille.


Kerron mielelläni lisää Vongoivan Hanneksesta ja Hugosta. Toivon ensikontakteja sähköpostitse: paula.ruotsalainen_at_kolumbus.fi. Korvaathan osoitteen keskiosan @-merkillä.


Paljon varpaita :-)
 
 
Mitähän täältä löytyy?